Mitä koronakriisin jälkeen?

Lauttasaari 8.4.2020

Onko markkinoilla kaikki toisin poikkeustilan jälkeen?

LinkedIn on sakeana ajatuksia siitä, että lähes kaikki on toisin kriisin jälkeen. Postaus postauksen perään vannotaan, että mikään ei ole niin kuin ennen. En olisi ihan noin jyrkkä. Uskon, että paljon on samaa ja toimivaa kriisin jälkeenkin. Tärkeintä on ymmärtää ja selvittää mikä on toisin.

Mikään ei todista sitä, että muutos markkinoissa olisi niin nopeaa puolessa vuodessa, että kaikki olisi mullin mallin. Markkinoilla tarkoitan kaikkia markkinoiden elementtejä. Väitteeni perustuu pariin huomioon vuosien varrelta. Perusolettamani on, että varsinaiset kriisitoimet sulkuineen, rajoituksineen ja paniikkinappuloiden paineluineen ovat ohi syksyllä. Markkinoiden kulutustottumukset, logiikka, demografiat ja sijainti ovat todennäköisesti nopeassa tahdissa ennallaan. Se, mikä ei ole ennallaan, on ostovoima. Ja sen eteen pitää tehdä jotain. BKT putoaa 2-3 prosenttiyksikköä, työttömyysaste kasvaa melkoisesti ja velkaantuminen yrityksissä syvenee. Yksityisten ihmisten lyhennysvapaat tulevat maksuun ja kuluttamiseen ei ole varaa. Rahat ovat lopussa ja taloudessa on kurjaa. Ihmiset eivät voi niin hyvin kuin ennen kriisiä.

Tässä muutama väite, jonka perusteella omaa businesta ei kannata myllätä lopullisesti tämän kriisin takia:

Markkinat eivät ole kadonneet. Suurin osa niistä on jäljellä. Ne ovat muuttuneet. Hinta ei ole enää sama ja koko voi olla pienempi. Ostovoima on laskenut. Muutos pitää tunnistaa ajoissa, jos haluaa menestyä.
Ihminen on mukavuudenhaluinen ja haluaa kriisin/puutteen/huonojen aikojen jälkeen palata tuttuun ja turvalliseen. Markkinoilla on siis tilaa, jos hinta on oikea.
Suurin osa ihan perinteisistä tuotteista ja palveluista on relevanttia myytävää kriisin jälkeen. Tuopillinen on tuopillinen, sosiaalinen eläin haluaa edelleen mennä salille ja kulttuuri halutaan kokea paikan päällä henkilökohtaisesti. Tarvehierarkian alkuportailla olevat asiat käyvät ensin kaupaksi.
Sama laatu todennäköisesti kelpaa kriisin jälkeenkin. Mikäli laatu on ollut kohdillaan, niin isoja muutoksia ei kannata tehdä. Hinta tulee olemaan matalampi heikentyneen ostovoiman takia, joten kaiva kannattavuutta jakelusta, myynnin kuluista ja varastojen maltillisesta kasvattamisesta.
Suomalainen saattaa olla uskollinen kotimaalleen ja valitsee esim. ensimmäiseksi matkakseen kotimaan kohteen eikä ryntää vieraille maille. Valinnat tehdään eri periaatteilla kuin ennen. Selvitä ne.

Tällä yritän todistaa, että kriisin jälkeen emme ole muuttuneet niin paljon, että markkinat menisivät kokonaan alta. Ole herkkäkorvainen ja selvitä, mitä markkinoilla tulee tapahtumaan, kun kriisi loppuu. Reagoi siihen ja viritä koneesi sitä varten. Todennäköisesti yleisin toteama on, että muutokset eivät ole isoja.

Kriisin aikana olet selvittänyt uusia tapoja toimia, oppinut uutta ja muuttanut liiketoimintaasi. Arvioi kunnolla mitkä tuotteet tai palvelut, joita kehitit, jäävät elämään kriisin jälkeen. Suhteuta se pitkäaikaiseen ydinosaamiseesi, yrityksen arvoihin ja kulttuuriin. Mieti hetki tai kaksi, onko tällä uudella liiketoiminnalla menestystä tulevaisuudessa? Olenko luonut jotain niin uutta, että se muuttaa markkinoita tai onko sillä tilaa vanhoille markkinoille. Osaanko varmasti tehdä tätä? Ja onko tämä pidemmällä aikavälillä kannattavaa? Osaavatko töihinpalaavat ihmiset tehdä tätä työtä?

Luulen, että suurin hyötymme kriisistä tulee olemaan uudet luovat ja nopeat tavat saada aikaan innovaatioita; pieniäkin sellaisia. Olemme oppineet tekemään uudella tavalla työtä. Pakko uusiutua on voinut löytää busineksellesi uusia markkinoita, joihin tunkeutua. Varmista, että sinulla on resursseja pitää sijasi uusilla markkinoilla. Jos resurssit eivät riitä, niin pysyminen kriisiä edeltävässä ei ole ollenkaan huono ratkaisu. Punnitse vaihtoehtosi tarkkaan. Vanha voi olla erinomaista. Vanhan kannattavuus uudella opitulla tavalla saattaa olla nousun onnistumisen kannalta elintärkeää.

Todennäköisimmin työn arvostus kasvaa. Toivottavasti yritykset arvostavat omia tekjöitään ja tekijät arvostavat omaa työtään ja pomojaan enemmän kuin ennen. Yhteinen kokemus on mahdollista hyödyntää parempana työkulttuurina. Käsittelin tätä edellisessä kirjoituksessani. Erinomaisuutta ja onnistumisia ei pidä hukata ja virheet kannattaa ottaa opiksi.

En missään nimessä halua, että emme vakiinnuta uusia kehitettyjä tuotteita ja palveluita. Jos ne lentävät arviosi mukaan uudessa normaalissa, niin antaa palaa. Mutta älkää heittäkö romukoppaan kaikkea vanhaa ja hyväksi koettua. Uudistakaa sitä, kaivakaa siitä lisää hyviä kriisin aikana opittuja asioita ja jalostakaa ne kiinnitettäviksi uutta kasvua varten. Riittävällä annoksella vanhaa pääsee kiinni arkielämään ja perusbusinekseen. Aloita uuteen normaaliin varustautuminen ajoissa. Ja muista ryhtyä myymään.