Kahdenkeskisen tapaamisen voima

Lauttasaari 14.7. 

Koronakriisin aikana tapaamisten määrä on romahtanut. Ilmiö on herättänyt hämmästystä. Miten ilmiö vaikuttaa tulevaan työhön ja kanssakäymiseen? Etätyön hyvät puolet ovat olleet hyvin perusteluja ja selvästi havainnoitavissa. Argumentit yhteisöllisyyden ja perinteisen konttorityön puolesta ovat olleet yhtä hyviä. Mikä vakiintuu tulevaksi normiski. Ennusta paluuta konttoreihin. Me tarvitsemme kontakteja päivittäin, jotta kommunikointitaitomme pysyisi ja sosiaalisen elämän tarve tyydyttyisi.  

Työkokoukset, myyntipalaverit ja asiakastapaamiset verkossa on onnistuneet hämmästyttävän hyvin. Tosin 10 Teams-palaveria päivässä kuluttaa kenen tahansa tarkkavaisuuden loppuun ja illalla on aivan puhki. Omien tiimiläisten ohjaaminen ja kollegoiden kanssa keskustelut on ollut pakko hoitaa verkon yli. Kaipausta työkavereiden kohtaamisen on ollut ihan aiheesta. 

Ihmisten kohtaaminen rajoitusten jälkeen on ilahduttavaa. Keskustelun vieminen eteenpäin ja tunnelman luominen verkon yli on vain varjo siitä, kun saa katsoa aidosti toista ihmistä silmiin ja nähdä keskustelukumppanin vartalon liikkeistä hänen mielialansa ja tilanteensa. En usko, että me olemme neljässä kuukaudessa menettäneet taitoamme tavata ja keskustella. Nyt kun rajat alkavat olla auki ja tapaaminen on taas sallittua, niin haluan jakaa ajatuksen siitä, kuinka kahdenkeskisten tapaamisten voiman voisi ottaa järjestelmällisesti käyttöön tiimien vetämisessä. 

Luin mainion artikkelin Mediumista, joka käsitteli Frontin tapaa hoitaa esimiehen ja tiimiläisen välistä kanssakäymistä one on one-periaatteella. Rakastuin ajatukseen jo sen takia, että puhuminen kahden kesken on paras tapa ylläpitää luottamusta ja läpinäkyvyyttä. Frontin (frontapp.com) CEO Mathilde Collin kertoo kirjoituksessaan siitä, kuinka he varmistavat busineksen kehittämistä, henkiöstöhallintoa, oppimista, luottamusta ja tavoitteiden jalkauttamista kahden keskisten tapaamisten avulla. Tärkein sanoma artikkelissa oli minun mielestäni se, että keskustelu käy molempiin suuntiin. Collin kertoo oppivansa koko ajan lisää itsestään, busineksestaan ja tiimiläisistään.  

Collinin kokemukset ja näytöt ovat kiistattoman hienoja. Henkilökunnan hyvinvointi ja työnantajan NPS ovat huippuluokkaa. Hän pitää heidän kolmiportaista one on one-menettelyään isona tekijänä siihen, että johtaminen on tavoitteellista ja tuloksellista. Avoin ilmapiiri, luottamus ja ymmärrys toisesta ihmisestä tekee johtamisesta ennustettavampaa ja vakaampaa. 

”If done effectively, these one-on-ones are an opportunity to show my team that I care about them, their professional success, and their overall happiness. It gives them an opportunity to step back and think about what they need to be successful, and to hold me accountable to setting them up for this success.” 

Olen vakuuttunut, että mahdollisuus ja keinot aitoon kanssakäymiseen ovat terveen organisaation yksi peruskivi. Toivon, että otamme tulevaisuudessa käyttöön kaikin keinon mahdollisuudet käydä kasvokkain keskusteluja, joissa tavoitteena on onnellisempi työelämä meille jokaiselle.