Accountability – mitä se oikeastaan on?

Lauttasaari 8.6.2020

Accountability – sana vilahtelee jatkuvasti uutislähetyksissä, protesteissa, business-kirjallisuudessa ja ihmisten puheissa. Mistä tässä on oikein kysymys? Tarkastelen sanaa johtamisen, johtajuuden ja tiimien näkökulmasta. Tiivistetysti on kyse vastuusta, luottamuksesta ja yhteisön kyvystä tehdä motivoituneesti asioita. 

Yksi määritelmä kuuluu näin: ” To effectively form, communicate, align and inspect the fullfillment of an expectation in the positive principled way that enables people to achive results now and in the future.”

 Vastuullisuus on vastavuoroista

Tämän tulkinnan mukaan puhutaan vastuullisuudesta, vastuuntunnosta ja läpinäkyvyydestä, joka on aina vastavuoroista. Miten vastuullisuus organisaatiossa sitten vaikuttaa? Loppupelissä sen vaikutus on suoraan tuottavuuden nousua. Perustelen tätä myöhemmin. Yrityksen kulttuuriin kannattaa luoda olosuhteet, jossa vastuuntuntoinen ja läpinäkyvä tapa tehdä työtä on mahdollista ja sitä tuetaan ja ylläpidetään. Julkilausuma vastuullisuudesta ei aiheuta pitkäaikaista ja perinpohjaista muutosta, vaan vastuullisuus on kulttuurisidonnainen asia, jota johdon pitää noudattaa ja ylläpitää ja saada siihen vastakaikua tiimeistä. 

Vahva kulttuuri luo keskinäiselle vastuullisuudelle pohja. Yrityskulttuuri on vaikea pala ja siitä voisi kirjoittaa seuraavaksi. Yrityskulttuuria voidaan luoda ja tukea, mutta kulttuuri pakkaa muodostumaan yhteisössä ohjauksesta huolimatta. Kulttuurille pitää antaa otollinen maaperä syntyä. Maaperässä on arvoja, tarkoitusta, osaamista ja ihmisiä. Kaikkiin voi vaikuttaa, mutta muodostumiseen kannattaa olla suoraan puuttumatta.

 Motivaatio kasvaa vastuullisessa ympäristössä

Vastuullisuuden puuttuminen organisaation ihmisten väliltä näkyy parhaiten motivaatiossa. Vastuullisuuden puute on ilmeistä heikon motivaation organisaatiossa. Tekemiseen sitoutumattomuus (aikataulut yms.) on merkki luottamuksen puutteesta ja vastuuntunnon vähäisyydestä ihmisten välillä. Organisaatioiden eheys on merkityksellistä. Kun ihmiset tekevät kaikin keinoin sen mitä ovat luvanneet, niin tekemisestä tulee johtamisen ja osallistumisen kannalta ennustettavaa. Tästä tilanteesta hyötyvät tiimin jäsenet, tiimit ja esimiehet. Sitoutuminen työtehtäviin kasvaa, kun vastuullisuus ja läpinäkyvyys kasvaa. 

Kyvykkyys ja halukkuus ihmisten kesken paranee, kun organisaatiossa on vallalla keskinäinen luottamus. Viesti toiselle ihmiselle on: ”Minä pidän sinua vastuullisena, koska luotan sinuun. Haluan olla vastuuntuntoinen suhteessa sinuun ja tekemisiini. Luota minuun.” Tämän sisältöisessä viestissä on ytimenä se, että olen avoin ja toivon sinunkin olevan. Me yhdessä voimme ratkaista ja selvittää ongelmia, koska luotamme toisiimme ja olemme perehtyneet yhteiseen asiaamme kunnolla. Olemme tehneet työmme kunnolla.

 Luottamus lisää tuottavuutta

Ihmisiin luottava organisaatio saa aikaan parempia tuloksia ja tuottavuutta kuin tiukkaan valvottu ja ohjattu organisaatio. Yhteinen suoriutumisen monitorointi, joka johtaa korjausliikkeisiin ei ole valvontaa vaan avointa datan käyttöä molempien parhaaksi. Luottamus lisää tuottavuutta. Tällainen luottamuksen rakentaminen vaatii vastavuoroisuutta, joka tulee yhteisöllisyydestä ja avoimesta viestinnästä. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä. Merkittävien kokemusten ja omien ajatusten jakaminen lisää luottamista ja siten motivaatiota. Vastuullisuuteen liittyy oleellisesti epäonnistumisten käsitteleminen. Oman tekemisen vastuullinen avaaminen ja asettaminen muiden arvioitavaksi lisää yhteisöllisyyttä ja lujittaa organisaatiota. Epäonnistumisten kypsä käsittely lisää parhaiten kyvykkyyden lisääntymistä. 

Vastuullisen, vastuuntuntoisen, avoimen ja läpinäkyvän organisaation kyky tehdä tulosta on erinomainen. Organisaatiossa, jossa lupaukset pidetään, sitoudutaan tehtäviin kaikin keinon, pysytään totuudessa ja harjoitetaan aitoa ja avointa keskustelua on kaikki mahdollisuudet olla menestyjä.